sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Korkkiruuvi

Olen pidellyt korvia kun olet kuorsannut liian lujaa
enkä kestä pihaustakaan kun yritän nukkua
kun päivästä tulee ilta
tuntuvat äänet tärykalvoa rummuttavilta
isoilta ja suurilta
loppumattomilta
jatkuvilta

Olen iltaisin katsellut katossa roikkuvaa lamppua
joka muistuttaa hieman naisen rintaa
ja kun sanoin siitä
sanoit,
että olisin kiero kuin korkkiruuvi
ajatuksilta
mielleyhtymiltä
niin, yhtymiltä

Olen odottanut aamun ensimmäisten säteiden saapumista
ja nähnyt kaupungin hiljaa heräävän uuteen aamuun
tähän aamuun,
jota ei vielä koskaan ole eletty tai nähty
huomenna tämä päivä on historiaa
kunhan ensin saisin nukuttua
kunhan et kuorsaisi
kunhan en ajattelisi yhtymistä
kunhan en olisi korkkiruuvi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti