Tänä lokakuisena päivänä
kädet yltävät vihdoin pohjaan
kun en osaa vielä uida
kädet mustan vetisessä mudassa
kynnen aluset mustina
Vesi on kylmää ja sameaa
meidän vesissä ei ui hait eikä valaat
meidän vesissä ui ruumiit ja ruumiin palat
ja hauet,
joiden pedonhampaat voivat upota kiinni ihoon
ja iilimadot,
joiden verenhimo saa vedet kuhisemaan mustana
veret virtaavat yhtenä virtana
ja verenhimoiset oliot saavat siitä omansa
Jumala katsoo meitä taivaasta
ja nauraa räkäistä naurua
me ollaan pelikenttä ja sen nappuloita
yksi näyttämö
viihdyttävä elokuva
Veret ja Jumala ja vedenpohja
siinä on mun maailma
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti